Tuhkaus

Lemmikkinne tuhkataan Pieneläintuhkaamo Petcremossa. Uurna toimitetaan klinikalle viikon kuluessa ja Teille soitetaan kun se on noudettavissa. Jos lemmikkinne muistotuhkataan, saatte tiedon postitse kotiinne.

Vanheneva lemmikki

Vanha koira tai kissa on vanha ystävä. Kun ystäväsi vanhenee, se tarvitsee enemmän ymmärtämystäsi ja apuasi.

Koska lemmikkisi on vanha? Koira elää keskimäärin 12-vuotiaaksi ja kissa 14-vuotiaaksi. Yleisesti, mitä suurikokoisemmasta rodusta koirissa on kysymys, sitä lyhyempi keskimäärin on sen elämän pituus. Poikkeuksiakin on. Koiralla pisin ikä lienee 29 vuotta ja kissalla 36 vuotta. Pitkään ikään on varmasti ollut vaikuttamassa edulliset perintötekijät, mutta myös huolellinen hoito ja hyvä ravitsemus. Keskimäärin voidaan sanoa, että lemmikki alkaa olla vanha noin 7-vuotiaana. Suurikokoisten rotujen koirilla vanhuuden katsotaan alkavan jo 5-vuotiaana.

Vanhuuden vaikutukset elimistöön ovat kahdenlaisia. Ensinnäkin ikääntymisen seurauksena tapahtuu sellaisia muutoksia, joita ei voi estää tai hidastaa. Näitä ovat esimerkiksi kuulon huononeminen, näön heikkeneminen ja vähentynyt aktiivisuus. Nämä muutokset johtuvat muuttuneensta fysiologiasta. Toiset muutokset ovat patologisia, joiden syntymiseen tai kehittymiseen voidaan jossain määrin vaikuttaa. Tallaisia ovat esimerkiksi sydänsairauden, munuais-sairauden tai hampaiden ja niiden tukikudosten sairaudet. Ikääntymiseen liittyy myös riski kasvaneesta verenpaineesta, liikalihavuudesta, vastustuskyvyn heikkenemisestä jne. Voimme siis yrittää estää tai ainakin hidastaa osaa ikääntymisen tuomista muutoksista.
Säännöllisillä vuosittaisrokotuksilla ikääntyvälle lemmikille voidaan tehdä perusteellisempi tarkastus ("geriatrinen kontrolli").
Tämä sisältää kliinisen tutkimuksen, punnituksen, verinäytteen oton mm. maksan ja munuaisten toiminnan arvioimiseksi ja virtsanäytteen tutkimisen. Hormonimäärityksistä voidaan tutkia kilpirauhasen toimintaa. Tarvittaessa voidaan ottaa röntgenkuvia. Hammaskivi poistetaan. Havaittuja muutoksia voidaan hoitaa muuttamalla ruokavaliota vähemmän elimistöä kuormittavaksi ja lääkehoidolla.

Vanhan elimistön muuttumiskyky on rajoitetumpi kuin nuoren, ennaltaehkäisy siis kannattaa. Eläinlääkäri osaa neuvoa, mitkä ovat Sinun lemmikkisi mahdollisia terveysriskejä.

Koiran siisteyskasvatus

Kaikki koiranomistajat haluavat lemmikkinsä olevan sisäsiistejä. Normaalisti pentu oppii suhteellisen lyhyen ajan kuluessa sisäsiistiksi. Opetus päättyy vaiheeseen, jolloin pentu osaa pyytää ulos tarpeilleen.

Siisteyskasvatus tulee alkaa mahdollisimman pian pennun kotiintulon jälkeen, siis noin 7-9 viikon ikäisenä. Pieni pentu ulostaa ja virtsaa normaalisti useita kertoja päivässä. Opit pian tunnistamaan tilanteet, jossa se aikoo virtsata tai ulostaa. Nosta pentu sanomalehden päälle, sen on mukavampi tehdä siihen tarpeensa. Pian pentu alkaa itsekin hakeutua sanomalehdelle.
Muutaman viikon kuluessa siirrä sanomalehteä lähemmäs ulko-ovea ja pienennä paperin kokoa. Siirrä sitten sanomalehti ulos. Opeta pentu säännöllisyyteen: vie se tarpeilleen heti sen herättyä aamulla, ruokailun jälkeen, nukkumisen jälkeen ja viimeisenä illalla. Kehu pentua kun se ulostaa ja virtsaa ulos. Käytä vähiä sanoja, mutta innostuneita äänenpainoja. Näin pentu myöhemminkin ymmärtää, miksi ulos on tultu ja ulostaa ja virtsaa pyynnöstä. Koiran ulostaminen ja virtsaaminen säännöllistyy, kun se vanhenee.

Koiralla on tietty mieltymys säännöllisyyteen päiväohjelmassa. Opeta se tiettyihin ruoka-aikoihin, ulkoilu- ja liikuntahetkiin ja ulostamaan ja virtsaamaan pyynnöstä ulkona pistäydyttäessä. Jos siisteyskasvatusta lyö laimin, on ennenpitkää odotettavissa vaikeuksia.

Opettelu on syytä aloittaa kotona ja omalla pihalla. Tämä siksi, että pennun rokotussuoja on vielä heikko ja ei ole turvallista päästää sitä tekemisiin muiden koirien tai niiden jätösten kanssa. Rokotusuoja on paras mahdollinen noin 16 viikon jälkeen, jolloin pentu on saanut tehosterokotteensa. Silloin sen kanssa voi alkaa liikkua laajemmin.

Noin 6 kuukauden ikäinen koira on tavallisesti oppinut sisäsiistiksi. Se ulostaa ja virtsaa tiettyinä aikoina päivästä tiettyihin paikkoihin. Näin etenkin, jos sen ruokailuajat ovat säännölliset. Ulostamispaikakseen koira mieluummin valitsee ruohikkoalustan kuin hiekkamaan. Muista korjata koiran ulosteet pois tai valitse paikka siten etteivät ulosteet jää muiden kulkijoiden häiriöksi; leikkipaikoille, kadulle, katukäytävälle, puistonurmikolle, urheilukentälle tms. Ulosteet saa kätevästi pois kuljettamalla mukana kertakäyttöhanskaa ja pientä pussia, roskiksia löytyy varmasti kävelyreitin varrelta.

Vanhemman koiran siisteyskasvatus voi ollakin ongelmallisempaa, nuori koira oppii nimittäin nopeammin. Kun opetat vanhempaa koiraa, tarkkaile sen merkkejä, kun se aikoo ulostaa. Osa koirista kiertää kehää paikallaan ennen ulostamista, osa haistelee maata. Kun koira sitten alkaa ulostaa, anna sille päättäväinen kehotussana (esim."tee hätä"). Käytä aina samoja sanoja ja samaa äänenpainoa. Kun koira on valmis, kehu ja palkitse sitä. Viimein koira oppii yhdistämään kehoituksesi ulostamiseen ja virtsaamiseen sopivina aikoina ja sopivissa paikoissa. Jos vahinkoja sattuu sisällä, älä toru ellet yllätä "itse teossa". Älä koskaan läimäytä nenälle, ravista mieluummin hieman niskasta ja käytä kieltosanaa ja toruvaa äänensävyä.

Siisteyskasvatusta tulee aina antaa koiralle, joka on taluttimessa. Ulostamisen ja virtsaamisen tulee myös mielellään tapahtua taluttimessa. Jos koira on tottunut ulkoilemaan ilman talutinta, sen voi ulostamisen ja virtsaamisen jälkeen päästää vapaaksi. Tällöin se oppii kiirehtimään näitä tietäessään pian pääsevänsä vapaaksi.

Asialliseen koiranpitohygieniaan kuuluu myös matolääkityksistä huolehtiminen. Pennulla annetaan matokuureja tavallisesti 2-3 ennen luovutusikää, sen jälkeen kerran kuukaudessa puoleen vuoteen saakka. Aikuiselle koiralla matolääkitys annetaan kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Koiran suolinkaistartunta on zoonoosi, eli tauti, joka voi tarttua myös ihmiseen. Matolääkitys varmistaa, ettei koira levitä tartuntaa ulosteiden välityksellä.